Jokilaakson Sairauskassan säännöt 2.3.2023
Tulosta pdf versio tästä
JOKILAAKSON SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT 2.3.2023
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Jokilaakson Sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Jämsä.
2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.
Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).
Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.
3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.
TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:
1. UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehdas
2. UPM Kymmene OYJ konserni (niiden henkilöiden osalta, jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 31.12.07)
3. Pihlajalinna Lääkärikeskukset Oy:n Jämsänjokilaakson työterveyshuolto
4. Voith Paper Oy
5. Kaipola Recycling Oy
6. ISS Palvelut Oy Jämsänkosken tehtailla työsuhteessa olevat henkilöt)
7. Jokilaakson Sairauskassa
Edellä mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä yhteisesti työnantajaksi.
Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.
Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on määräaikainen ja kestää enintään kuusi (6) kuukautta tai henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan vakuutettu.
Vakuutussuhdetta on haettava kirjallisesti kahden (2) kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta tai työnantajan liittymisestä toimintapiiriin. Vakuutussuhde alkaa ehtojen täyttyessä hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Poikkeuksena ovat henkilöt, jotka ovat aiemmin irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä kassan toimintapiiriin kuuluvien työnantajien palveluksesta ja oltuaan kassan vakuutettuina vähintään 15 vuotta. He ovat oikeutettuja liittymään kassaan, mikäli työsuhde toimintapiiriin kuuluvaan työnantajaan kestää vähintään kolme (3) kuukautta. Vakuutussuhdetta on haettava kuukauden (1) kuluessa työsuhteen alkamisesta. Vakuutussuhde alkaa työsuhteen alkaessa.
Kassan vakuutetuksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö ja vakuutussuhde on vapaaehtoista.
Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutetuksi liittymisen myös niille toimintapiiriin kuuluville henkilöille, jotka eivät ole aiemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.
Eläkeläisvakuutetut: Työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa kassan vakuutettuina. Edellytyksenä on, että henkilö on ollut vakuutettuna kassassa vähintään 15 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Oikeutettuja kassan maksamiin sairausvakuutuslain mukaisiin etuuksiin ovat ainoastaan ne eläkeläisvakuutetut, jotka ovat siirtyneet eläkkeelle suoraan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta. Vakuutettuna jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kahden (2) kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta. Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä henkilöitä, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle, osatyökyvyttömyyseläkkeelle, työuraeläkkeelle ja lisäeläkkeelle.
Muu vakuutettu: Kassan toimintapiiriin voivat kuulua myös henkilöt, joiden työsuhde on päättynyt tuotannollisista ja taloudellisista syistä eläkkeelle siirtymättä ja jotka ovat olleet kassan vakuutettuja ennen työsuhteen päättymistä vähintään 15 vuotta eivätkä ole ansiotyössä eivätkä toimi päätoimisina yrittäjinä. Kassan vakuutussuhteen päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää kuitenkin enintään kuusi (6) kuukautta.
Muulla vakuutetulla on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kassalle kirjallisesti kahden (2) kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.
Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetuille lähetetään kassan säännöt joko sähköpostiosoitteeseen tai postiosoitteeseen.
Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internetsivuilla.
KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
Vakuutettu, eläkeläisvakuutettu ja muu vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Lisäksi eläkkeellä tai palkattomalla vapaalla oleva kassan vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kahden kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.
Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.
Vakuutettua ei voida erottaa kassasta.
6 §
Vakuutetulla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.
VAKUUTUSMAKSUT
7 §
8 §
Työnantaja pidättää työsuhteessa olevan vakuutetun vakuutusmaksun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksut tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.
Eläkeläisvakuutetun on toimitettava kassalle vakuutusmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava vakuutusmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli henkilö ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja.
Eläkeläisvakuutetun ja muun vakuutetun on suoritettava vakuutusmaksunsa kassan hallituksen määräämällä tavalla.
Hallitus voi lisäksi hakemuksesta vapauttaa vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta siltä ajalta, kun henkilö on työsuhteen päättymättä pitkäaikaisella palkattomalla vapaalla opiskelun, ulkomaankomennuksen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Vakuutetulla ei ole maksuvapautuksen tai maksujen laiminlyönnin ajalta oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.
9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa vakuutusmaksuja enintään 40 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.
SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA
10 §
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:
2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;
3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;
4) raskaus- ja vanhempainrahaa sekä erityisraskausrahaa sekä;
5) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.
12 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Keinohedelmöitystä siihen liittyvine hoitoineen ei pidetä säännöissä tarkoitettuna korvauksiin oikeuttavana sairauden hoitona. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.
Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain tai muun lain mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.
Palveluntuottajan perimää toimistomaksua, kanta-maksua tai laskutuslisää ei korvata.
Korvattavat kustannukset:
1. Lääkärinpalkkiot
a) 70 prosenttia lääkärin vastaanottokäyntipalkkiosta, kun käynti on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
b) 50 prosenttia lääkärin suorittamasta leikkauksesta ja toimenpiteestä. Korvausta suoritetaan enintään 300 euroa korvauskertaa kohden.
2. Hammashoito
a)70 prosenttia hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiosta, silloin kun hoito on sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa.
b) 70 prosenttia julkisen terveydenhuollon hammashoidosta, proteettisesta toimenpiteestä, hammasteknisestä työstä, hammaslaboratorio kustannuksista, oikomishoidosta ja purentakiskoista.
Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 450 euroa kalenterivuodessa vakuutettua kohti.
3. Julkinen terveydenhuolto
a ) Julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista korvataan terveyskeskusmaksut, poliklinikkamaksut, päivystyskäyntimaksut, päiväkirurgian maksut, sarjahoitomaksut, sairaanhoitajamaksut, fysioterapian maksut, kuvantamismaksut ja ostopalvelusopimuksen maksut enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka.
b) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan enintään 40 hoitopäivältä kalenterivuodessa
c) kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu edellä 2 a kohdassa mainittuihin enimmäismääriin saakka, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua
d) 70 prosenttia lääkärin määräämästä tutkimuksesta ja lääkärinlausunnosta peritystä maksusta silloin, kun haetaan oikeutta sairausvakuutuslain mukaan korvattaviin lääkkeisiin, kliinisiin ravintovalmisteisiin, perusvoiteisiin ja sairausvakuutuslain mukaisiin päivärahoihin.
e) kotisairaalan vuorokausimaksu. Korvausta suoritetaan enintään 14 vuorokautta kalenterivuodessa.
4. Lääkkeet
a) 80 prosenttia lääkärin, hammaslääkärin ja rajoitetun määräämisoikeuden saaneen terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä sairausvakuutuslain mukaan korvattavista lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista. Korvausperusteeksi katsotaan tällöin se hinta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu;
b) sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata
c) vuotuisen omavastuuosuuden (ns. lääkekatto) täyttymisen jälkeen perittävää lääkekohtaista omavastuuta ei korvata.
5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) 70 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä niihin liittyvä näytteenotoista
b) 70 prosenttia lääkärin määräämistä radiologisista tutkimuksista, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi.
c) 70 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisista tutkimuksista, kuitenkin enintään 500 euroa kalenterivuodessa.
d) 70 prosenttia lääkärin määräämistä sairaanhoitajan tekemistä tutkimuksista ja hoidosta. Korvausta suoritettaan enintään 400 euroa kalenterivuodessa.
e) 70 prosenttia lääkärin määräämästä sytostaatti- ja keinomunuaishoidosta sekä valohoidosta, kuitenkin enintään 3.000 euroa kalenterivuodessa.
f) 50 prosenttia hieronnasta tai kalevalaisesta jäsenkorjauksesta ja yhteensä enintään 5 hoitokertaa kalenterivuodessa;
g) 50 prosenttia naprapatia-, kiropraktiikka-, ja jalkahoidosta, kuitenkin enintään 3 hoitokertaa kalenterivuodessa.
6. Muut korvattavat kustannukset
a) 50 prosenttia lääkärin määräämistä sidoksista ja apuvälineistä ensimmäisestä hankinnasta, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus
b) lääkärin määräämien hoitovälineiden, laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua
c) yhden vuoden vakuutussuhteen jälkeen lääkärin tai optikon määräämien silmälasien tai piilolinssien hinnasta 70 prosenttia enintään 150 euroa, kahden vuoden jälkeen 70 prosenttia enintään 300 euroa ja kolmen vuoden jälkeen 70 prosenttia enintään 450 euroa. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun edellä mainitut vuodet ovat kuluneet edellisten silmälasien korvaamisesta. Silmälasikorvausta vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen.
d) maksettaessa työnantajan henkilöstöedulla (E-passi, Easybreak tai muu vastaava), korvaa kassa sääntöjen mukaisesti vain vakuutetulle aiheutuneesta omavastuuosuudesta (henkilöstöedulla maksetun osuuden ylittävä osa).
14 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on että
1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon on antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai
2)yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa yksityisen terveydenhuollon toimintayksikössä.
Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.
Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä Suomessa annetusta hoidosta olisi maksettu. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.
HAUTAUSAVUSTUS
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 500 euroa.
Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle, muussa tapauksessa vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.
Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.
16 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.
Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.
17 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi (eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse), hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 § mukaisia lisäetuuksia.
Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetulle, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan tai raskaus - ja vanhempainrahaan.
Lisäetuuksia ei makseta ulkomaankomennuksen ajalta.
19 §
Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Samoin toimitaan, jos vakuutettu on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua kuultava sekä huomioitava vakuutetun menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.
20 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä mitä palveluntuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.
Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.
Jos vakuutettu ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.
LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
21 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.
Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.
22 §
23 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ei ole johtunut vakuutetun tai muun edunsaajan vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen.
Takaisinperittävä määrä voidaan kuitata kassan myöhemmin maksamasta lisäetuudesta, jos vakuutettu tai muu edunsaaja siihen suostuu.
Kassan hallituksen on laadittava näitä tilanteita varten menettelytapaohjeet, joilla varmistetaan vakuutettujen yhdenmukainen kohtelu.
MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN
24 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.
Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisen tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Keski-Suomen käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.
OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT
25 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.
Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.
26 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:
1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;
2) hallituksen harkinnan mukaan 13 ja 15 §:ssä määrättyjen lisäetuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.
Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.
VASTUUVELKA
27 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.
Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.
TILINPÄÄTÖS
28 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.
29 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassalla ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.
TILINTARKASTUS
30 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.
Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.
Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015)tarkoitettu tilintarkastaja.
KASSANKOKOUS
31 §
Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.
Kassankokous on pidettävä Jämsän kaupungissa.
32 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.
Vakuutetun asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
33 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;
2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;
3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;
5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä
6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:
1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;
2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;
3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat; sekä
4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
34 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
35 §
Vakuutetulla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
36 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka on kassan internetsivuilla. Hallituksen harkinnan mukaan kokouskutsu voidaan lisäksi julkaista kassan kotipaikkakunnan paikallislehdessä.
Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 34 pykälän 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.
37 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.
Silloin kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Asiakirjat on oltava nähtävillä myös kassankokouksessa. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
38 §
Kassankokouksessa puhetta johtaa kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa.
39 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa. Jos asia on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.
40 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, äänestyksen tulos silloin, kun päätöksestä on äänestetty. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen nähtävänä. Vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.
HALLITUS
41 §
Kassan hallitukseen kuuluu 6 varsinaista jäsentä, joista jokaisella on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous.
Hallituksen jäsenen toimikausi on 2 kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa joka vuosi 3 kassan varsinaista jäsentä varajäsenineen.
Hallituksen jäsenille ja varajäsenille maksetaan kokouspalkkiot sekä puheenjohtajalle vuosipalkkio, joiden määrästä päättää kassankokous.
42 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
1) valita ja erottaa toimitusjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;
2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;
3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;
4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;
5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;
6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä
7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.
43 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi toimia hallituksen puheenjohtajana.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 3 muuta jäsentä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.
Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.
44 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.
Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:
1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;
2) kokouksessa paikalla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;
3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä
4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.
TOIMITUSJOHTAJA
45 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.
KASSAN NIMENKIRJOITUS
46 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toimitusjohtaja, kaksi yhdessä.
VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
47 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.
Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa. Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa antaa takausta.
TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN
48 §
Jos työnantaja haluaa muuttaa näissä säännöissä olevia työnantajaa koskevia velvollisuuksia, on niistä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 12 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.
Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.
SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN
49 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.
VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
50 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.
LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN
51 §
Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään.
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:
1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;
2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole katettu kahden seuraavan tilikauden aikana;
3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia;
4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat;
5) jos säännöissä erikseen niin määrätään
6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi.
52 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan vakuutettuja.
Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.